Kommellukset
Hei pitkästä aikaa rakkaat ystävät!
Keskiviikko päivä alkaa olla pulkassa ja minusta tuntuu ihan, kuin olisi jo perjantai ja 13:D Tänään ollut mahdotonta haipakkaa. Viimeisin viikko ollut erikoinen, koska tytöllä oli leikkaus, joka meni aikalailla mutkikkaasti. Ollaan vuoden taisteltu lapsen kädessä olevan patin kanssa, joka on häirinny tyttöä jo pitkään. Nyt kuitenkin asia on korjattu, mutta parantuminen ei mennyt niinkuin piti.. Haava tulehtui ja nyt on antibiootti kuuri. Noh haavan putsailua ja lääkettä. Jospa tämä menisi pian ohi. Harmittaa katsoa, kun tyttö itkee iltaisin kivusta ja päivällä on nuulea.
Mutta meidän tämänpäiväset kommellukset :D "voiko ihanammin päivä enää alkaa..." Heräsin aamulla kolinaan.. kun tulin makuuhuoneesta aulaan, teki mieli kääntyä takaisin. Rakas koiranpentumme Hilda oli jotenkin päässyt vessaan... roskis oli tyhjenetty pitkin lattioita, kissan ruuat oli syöty ja ruokapussi silppuna pitkin lattioita ja Hilda vain kylläisenä, häntä heiluen katsoa tapitti katsoa ruskeilla silmillään... ja voitteko arvata mikä suussa? no tietenkin vessaharja :D
Tänään oli myös tulossa mökkiin vieraita, joille sai laittaa illallista ja koska vieraat ovat ulkomaalaisia, ajattelin tehdä heille perinteisen suomalaisen ruuan. Tein nimittäin karjalanpaisitia hirvenlihasta ja keitettyjä perunoita. Lisäksi muistin, että toisessa pakkasessa on meillä joululta jääneitä laatikoita jäljellä. Fiksuna tyttönä lähdin ne sieltä hakemaan....Yllätys itketti sekä nauratti minua... Nimittäin joulun jälkeen pyysin meidän rakasta poikaa viemään laatikot asiakaspakkaseen. Poikahan oli tehnnyt työtä käskettyä, MUTTA oli päättännyt päästä lajittelussa helpommalla ja laittaa ne TYHJÄNÄ olevaan pakkaseen... EIKÄ tarkistanut onko pakastin päällä... Tehän arvaatte kun ne muutaman viikon siellä on lämpimässä miten ihana Tuoksu siitä lähtee, kun kannen avaa ja kun otin laatikon käteen se oli lämmin... Nooh keskustelin tietenkin asiasta pojan kanssa ja pyysin häntä viskaamaan ne laatikot pois ja pesemään sen tyhjän pakastimen... Sehän ei kerenny olemaan kauan tyhjänä.. hän nimittäin otti reippaana poikana sankon ja laitto vettä siihen sekä pesuaineen ja kaatoi sen sinne pakastimeen.. tuli sitten kysymään, että mitenkäs sitten toimitaan?!?!? Noh pyysin poikaa ottamaan kauhan ja ensin lirkkimään sen veden sieltä pois takaisin sankkoon ja koska oli kyseessä fairi niin sehän vaahtosi ihan mielettömästi.. poika kävi monta ämpäriä hakemassa uutta vettä siihen, että sai pakkasen puhtaaksi hajusta ja saippuasta :D Olen ylpeä pojasta kun hän sai kunnialla tehtyä homman loppuun narisematta ja kitisemättä ja sanoi " olen oppinut asian, että jatkossa tarkistan onko pakastin päällä" :D Oppia ikä kaikki.
Tietenkin tänään oli siivouspäivä aamuisen episoodin jälkeen ja muutenkin imurointia ja lattioiden pesua, koska olen toisinaan melko kova siivoamaan :D just kun olin tyytyväinen jälkeeni ja lähdin viemään pesuveden pois tultuani keittiöön rakas keskimmäinen poika on juomassa vettä ulkovaatteet ja kengät jalassa.. Sitten katse siirtyi lattiaan, jotta laittaisin maton paikalleen ja meinasin alkaa kirkumaan, isot mustat rannut koristeli meidän keittiön lattiaa...... noh sehän pyyhki sillävälin ne, kun lähdin hakemaan luuttua.. no milläkö??? keittiön rätillä tietenkin!!!!!! tässä vaiheessa sanoin niinkuin putouksen hahmo "Luoja ota minut pois täältä" varmaan näytinkin just sille hahmolle... :D Oli muuten hiuskarvan varassa etteikö poika pessyt koko talon lattioita :D
Luuletteko että tämä on nyt ohi? EIIIIII
Miehenikin laittaa oman osansa soppaan ja kysyy, kun olen laittamassa illallista valmiiksi, että missä on kelkan lamppu??? Noh minun taskussa tietenkin...:D ei mulla ollut tietenkään mitään tietoa, että missä se oli, mutta läheppä kaveriksi etsimmään. Hyvähän se on etsiä kun ei ole harmainta hajua mikä se lamppu on ja miltä se näyttää... Mutta palailihan miehen muisti pätkittäin ja kätkö paikka löytyi ja oli IHAN HÄNEN OMILLA JÄLJILLÄ!
päivä ollut siis aika haipakkaa ja naurua täynnä! Tämä on niin ihanaa, kun päivät vaihtelevat ja osataan nauraa omille virheille ja kommelluksille:) Jokapäiväistähän isossa perheessä on tämä arkielämä ja varmasti monet pystyvät samaistumaan näihin tunteisiin..
Onneksi Keskiviikko 17. päiviä kuitenkin sen verran vähän, että ne saa hyvin selätettyä :D
Opetelkaahan nauttimaan jokaisesta päivästä ja hetkestä vaikka kommelluksia sattuu ja tapahtuu, niitä mukava muistella jälkeenpäin! Nyt eteenpäin sanoi mummo lumessa!!! :D
PS. Meiltä saatte edullisesti pakastimen pesun tai hyvän opettajan siihen hommaan :D
Keskiviikko päivä alkaa olla pulkassa ja minusta tuntuu ihan, kuin olisi jo perjantai ja 13:D Tänään ollut mahdotonta haipakkaa. Viimeisin viikko ollut erikoinen, koska tytöllä oli leikkaus, joka meni aikalailla mutkikkaasti. Ollaan vuoden taisteltu lapsen kädessä olevan patin kanssa, joka on häirinny tyttöä jo pitkään. Nyt kuitenkin asia on korjattu, mutta parantuminen ei mennyt niinkuin piti.. Haava tulehtui ja nyt on antibiootti kuuri. Noh haavan putsailua ja lääkettä. Jospa tämä menisi pian ohi. Harmittaa katsoa, kun tyttö itkee iltaisin kivusta ja päivällä on nuulea.
Mutta meidän tämänpäiväset kommellukset :D "voiko ihanammin päivä enää alkaa..." Heräsin aamulla kolinaan.. kun tulin makuuhuoneesta aulaan, teki mieli kääntyä takaisin. Rakas koiranpentumme Hilda oli jotenkin päässyt vessaan... roskis oli tyhjenetty pitkin lattioita, kissan ruuat oli syöty ja ruokapussi silppuna pitkin lattioita ja Hilda vain kylläisenä, häntä heiluen katsoa tapitti katsoa ruskeilla silmillään... ja voitteko arvata mikä suussa? no tietenkin vessaharja :D
Tänään oli myös tulossa mökkiin vieraita, joille sai laittaa illallista ja koska vieraat ovat ulkomaalaisia, ajattelin tehdä heille perinteisen suomalaisen ruuan. Tein nimittäin karjalanpaisitia hirvenlihasta ja keitettyjä perunoita. Lisäksi muistin, että toisessa pakkasessa on meillä joululta jääneitä laatikoita jäljellä. Fiksuna tyttönä lähdin ne sieltä hakemaan....Yllätys itketti sekä nauratti minua... Nimittäin joulun jälkeen pyysin meidän rakasta poikaa viemään laatikot asiakaspakkaseen. Poikahan oli tehnnyt työtä käskettyä, MUTTA oli päättännyt päästä lajittelussa helpommalla ja laittaa ne TYHJÄNÄ olevaan pakkaseen... EIKÄ tarkistanut onko pakastin päällä... Tehän arvaatte kun ne muutaman viikon siellä on lämpimässä miten ihana Tuoksu siitä lähtee, kun kannen avaa ja kun otin laatikon käteen se oli lämmin... Nooh keskustelin tietenkin asiasta pojan kanssa ja pyysin häntä viskaamaan ne laatikot pois ja pesemään sen tyhjän pakastimen... Sehän ei kerenny olemaan kauan tyhjänä.. hän nimittäin otti reippaana poikana sankon ja laitto vettä siihen sekä pesuaineen ja kaatoi sen sinne pakastimeen.. tuli sitten kysymään, että mitenkäs sitten toimitaan?!?!? Noh pyysin poikaa ottamaan kauhan ja ensin lirkkimään sen veden sieltä pois takaisin sankkoon ja koska oli kyseessä fairi niin sehän vaahtosi ihan mielettömästi.. poika kävi monta ämpäriä hakemassa uutta vettä siihen, että sai pakkasen puhtaaksi hajusta ja saippuasta :D Olen ylpeä pojasta kun hän sai kunnialla tehtyä homman loppuun narisematta ja kitisemättä ja sanoi " olen oppinut asian, että jatkossa tarkistan onko pakastin päällä" :D Oppia ikä kaikki.
Tietenkin tänään oli siivouspäivä aamuisen episoodin jälkeen ja muutenkin imurointia ja lattioiden pesua, koska olen toisinaan melko kova siivoamaan :D just kun olin tyytyväinen jälkeeni ja lähdin viemään pesuveden pois tultuani keittiöön rakas keskimmäinen poika on juomassa vettä ulkovaatteet ja kengät jalassa.. Sitten katse siirtyi lattiaan, jotta laittaisin maton paikalleen ja meinasin alkaa kirkumaan, isot mustat rannut koristeli meidän keittiön lattiaa...... noh sehän pyyhki sillävälin ne, kun lähdin hakemaan luuttua.. no milläkö??? keittiön rätillä tietenkin!!!!!! tässä vaiheessa sanoin niinkuin putouksen hahmo "Luoja ota minut pois täältä" varmaan näytinkin just sille hahmolle... :D Oli muuten hiuskarvan varassa etteikö poika pessyt koko talon lattioita :D
Luuletteko että tämä on nyt ohi? EIIIIII
Miehenikin laittaa oman osansa soppaan ja kysyy, kun olen laittamassa illallista valmiiksi, että missä on kelkan lamppu??? Noh minun taskussa tietenkin...:D ei mulla ollut tietenkään mitään tietoa, että missä se oli, mutta läheppä kaveriksi etsimmään. Hyvähän se on etsiä kun ei ole harmainta hajua mikä se lamppu on ja miltä se näyttää... Mutta palailihan miehen muisti pätkittäin ja kätkö paikka löytyi ja oli IHAN HÄNEN OMILLA JÄLJILLÄ!
päivä ollut siis aika haipakkaa ja naurua täynnä! Tämä on niin ihanaa, kun päivät vaihtelevat ja osataan nauraa omille virheille ja kommelluksille:) Jokapäiväistähän isossa perheessä on tämä arkielämä ja varmasti monet pystyvät samaistumaan näihin tunteisiin..
Onneksi Keskiviikko 17. päiviä kuitenkin sen verran vähän, että ne saa hyvin selätettyä :D
Opetelkaahan nauttimaan jokaisesta päivästä ja hetkestä vaikka kommelluksia sattuu ja tapahtuu, niitä mukava muistella jälkeenpäin! Nyt eteenpäin sanoi mummo lumessa!!! :D
PS. Meiltä saatte edullisesti pakastimen pesun tai hyvän opettajan siihen hommaan :D
Kommentit
Lähetä kommentti